Kirjoittaja Aihe: Vielä jarrusovituksesta (Luettu 11510 kertaa)

UTR · « : 24.12.11 - klo:06:54 »

Kun se ei tunnu olevan millään tavalla selvää muillekaan pengottaisiinko niin että asia selväksi tulee.
Kun luin vielä tarkemmin sitä jarruohjetta olen sitä mieltä että jarrusovitusta ei tarvitse tehdä museoajoneuvolle jota ei käytetä perävaunun vetoon.

Perustarkastus tehdään seuraaville paineilmajarruin varustetuille 1.1.1973 tai myöhemmin käyttöönotetuille ajoneuvoille:
- autoille, jotka eivät kuulu laajan tarkastuksen piiriin
- perävaunuille, joita ei ole varustettu ALB- venttiilein
- museorekisteröidyille ajoneuvoille
- EBS- ajoneuvoille, joille ei voida tehdä laajaa tarkastusta

Ja sekä perustarkastus että jarrusovitus

Laaja tarkastus, sisältäen perustarkastuksen, tehdään seuraaville ajoneuvoille, jotka on varustettu lukkiutumattomin jarruin (ABS, EBS) ja/tai kuormituksen mukaan säätyvin jarruventtiilein (ALB):
- N2- ja N3-luokan kuorma- ja erikoisautoille, jotka on varustettu O3- tai O4-luokan perävaunujen vetoon
- O3- ja O4-luokan perävaunuille

Vai luetaanko em ohjeen kohdat niin että jälkimmäinen kappale poistaa ensimmäisen kappaleen sisällön?
Ei, Ei, mullahan on N3 ajoneuvo jolla ei vedetä perävaunua.

Perustarkastus riittää ja sisältää jarruvoimien tarkastelun jarrupaineen funktiona sekä viiveet, mutta varsinaista sovitusta ei tarvitse tehdä.
Se ALB ei ole taikasana vaan edelleen perustarkastus!

Siis nimimerkki: turhaanko maksoin.
Vai nimimerkki : enkö ymmärrä lukemaani.

EX VAK-989

Too slow · « **Vastaus #1 :** 24.12.11 - klo:13:15 »

Hmm, pitänee joulun kunniaksi vähän osallistua keskusteluun ja yrittää pikaisesti hiukan selventää asiaa, ettei tule virhe käsityksiä. Itse toimin alalla MUTTA korjatkaa jos on asia virheitä. Kukaan ei ole täydellinen..

kuorma-auto tai perävaunu -72 tai vanhempi, => ei jarrusovitusta

Kuorma-auto tai perävaunu -73 tai uudempi => jarrusovitus (perussovitus) ja jos vetokytkin=> laajajarrusovitus.

Museokuorma-auto -73 tai uudempi => perustarkastus jos paineilmajarrut!! Siinä jarruohjeen mukaan helpotus, että vaikka on vetokytkin, ei tarvitse tehdä kuin perustarkastus. Alb testi tehdään, jos sellainen on.

Alb testi tehdään jos sellainen on, myös perustarkastuksessa. Vetokidallisessa autossahan se on pakollinen, uusissa ebs /sähkö)jarrullisissa sitä tosin ei voi aina mitata.

Eli myös museoajoneuvoon tehdään perustarkastus. Viiveitähän perussovituksessa ei mittailla.

Perustarkastusmittaus pääpiirteittäin:

Punnitaan akselimassat
1kpl paineanturi etuakselin jarrukellolle
1kpl paineanturi taka-akselin jarrukellolle (teli=> 1kpl anturi)
(1kpl paineanturi ennen alb venttiiliä, jos mitataan alb:in säätösuhde)

Ajetaan auto rullille, mitataan joka akselilla, paljon jarruvoimaa tulee millä ilmanpaineella (jarrukellossa) => tietokone laskee kokonaismassan mukaan hidastuvuuden (täydellä kuormalla ja laskentapaineella / yleensä 6bar) per akseli ja hidastuvuuden koko ajoneuvolle.

Raja-arvot ja ohje löytyvät jarruohjeesta (www.ake.fi/NR/rdonlyres/...7F0F.../15492082008_Jarruohje.pdf).

Muita asioita:

-havahtumispaine ( paljon pitää olla jarrukellossa painetta että jarrutus alkaa (raja arvo 0.3-0.8bar)

-Soikeus ja jarruvoiman ero akselilla (max 30%) //samat raja-arvot kuin ilman sovitusmittauksia.

-Alb, katsotaan alb kilvestä (esim sisussa kuskin ovessa), paljon tällä hetkellä olevalla taka-akselimassalla pitää olla takajarrukellossa paine kun poljinpaine on (valmistaja antaa, yleensä) 6bar. Mitataan alb:in säätösuhde ja katsotaan onko venttiilin säätö oikea ( toleranssi oikea arvo +/- 0.5bar). Alb (kuormantuntevan venttiilin) tarkoitus: pienentää takajarrujen(osassa hiukan myös etujarrujen) tehoa tyhjänä/ kevyellä kuormalla ja antaa sitä enemmän jarruja taakse, mitä enemmän on lastia päällä. Toisin sanoen samalla polkimen painalluksella auton hidastuvuus on ~sama tyhjänä ajettaessa kuin täydellä kuormalla.

Laajassa sovituksessa mitataan lisäksi viivemittaus. Tietokone laskee hidastuvuudet myös kuormaamattomalle ajoneuvolle ja kokonaishidastuvuuden pitää olla tiettyjen raja-arvojen sisäpuolella (minimi ja maksimi arvot kuormaamattomalle ja kuormatulle ajoneuvolle. Eli katsotaan että ajoneuvon jarrut menevät "käytävään".Perussovituksessa ei ole kuin minimiarvot kuormatulle ajoneuvolle.
Laajantarkastuksen tarkoitus: Voidaan kytkeä ~mikä tahansa perävaunu mihin tahansa vetoautoon ja jarrutus tilanteessa yhdistelmä jarruttaa samalla lailla (aisaan ei kohdistu vetoa/ puristusta)..

Toivottavasti tästä oli edes jotain apua, enkä sotkenut asiaa liikaa.. jarrusovituksessa ei kunnossa olevilla jarruilla ole ollut ongelmia museoajoneuvoissa..vaikkakin joskus on pientä säätöä tarvittu..

T.S. · « **Vastaus #2 :** 24.12.11 - klo:13:33 »

Jos nyt kaikki onnistuu tuon katsastukseen ens kesänä Ison Petterin jossa on 2-piiriset täysilmajarrutCLAYTON_DEWANDRE.Joka kellossa siis on 2 toimintaa,ilmeisesti yksi kalvojarru ja yksi ilmamäntä vetää samaa tankoa!.Täytyy etukäteen kysellä KATS ASEMA joss näistä jotain ymmärretään!.Hyvät Joulut!

UTR · « **Vastaus #3 :** 01.01.12 - klo:22:12 »

Olen nyt koettanut ymmärtää lukemani paineilmajarrujen tarkastusohjeen joka perustuu.
Laki ajoneuvojen katsastusluvista 1099/98 27§ 4 momentti
VNa liikenteessä käytettävien ajoneuvo-jen liikennekelpoisuuden valvonnasta 1245/2002 7§

Edelleen uskon että jarrusovitus ohjeen mukaan tarkoittaa vetoauton ja perävaunun sovitusta.
Paineilmajarrullisiin tehdään jarrutarkastuksia kahta laatua:
1) Perustarkastus
2) Laaja tarkastus

Museoautoon jolla ei vedetä perävaunua tehdään perustarkastus vuosimallista riippumatta.
1973 uudemmille tarkastukseen sisältyy jarrupaineiden mittaus ja jarruvoimien tarkastelu.
Jos 1973 uudemmalla museoautolla vedetään perävaunua tehdään myös laaja tarkastus ja jarrusovitus.

Jos katsastusasemat nimittävät perustarkastukseen sisältyvää jarrupaineiden mittausta sovitukseksi kyseessä on rahastukseen liittyvä omatekoinen tulkinta, sehän nostaa hinnan lähes kaksinkertaiseksi.

Jarruohjeessa ei kuitenkaan niin sanota.

Too slow · « **Vastaus #4 :** 01.01.12 - klo:22:44 »

Lainaus "Jos katsastusasemat nimittävät perustarkastukseen sisältyvää jarrupaineiden mittausta sovitukseksi kyseessä on rahastukseen liittyvä omatekoinen tulkinta, sehän nostaa hinnan lähes kaksinkertaiseksi."

Nyt olet ikävä kyllä ymmärtänyt termit hiukan väärin.

Jarrujen perustarkastus = jarrujen "perussovitus". Eli jarrujen perustarkastus ja jarrujen laajasovitus on kaksi eri asiaa! Sitten on myös jarrujen tarkastelu silmämäärisesti rullilla joka tehdään esim henkilöautolle tai kuorma-autolle jolle ei perus tai laajaasovitusta tehdä.

Perustarkastukseen kuuluu myös juuri tuo paineitten mittaus. Perustarkastus tehdään -73 ja uudempiin kuorma-autoihin ja linja-autoihin, millä ei vedetä kärriä tai missä ei laajasovitus mahdollinen (sähköohjatut jarrut). Perustarkastuksessa ei ole kuin alarajat ajoneuvon jarruille (ajoneuvon vuosimalli, kuorma-auto vai linja-auto ym). Ja perustarkastus tehdään tietokoneohjatusti, kuten myös laajasovitus!

Laajasovitus tehdään kärrin vetoon tarkoitetuille ajoneuvoille ja myös kärreille.

Eroja jarrujen perustarkastus- jarrujen laajasovitus

Laajassa mitataan paine myös duomatic liittimeltä. Eli paine perävaunun ohjausletkusta. Lisäksi mitataan viiveet ja ajoneuvon jarrujen on mentävä käytävään, siis toisin sanoen jarrujen on oltava tiettyjen rajojen sisäpuolella, ei tehottomat eikä liian tehokkaat! Eli että voidaan liittää kaksi ajoneuvoa yhteen ja ne jarruttavat "junana".

Perustarkastuksen ulkopuolella ovat ajoneuvot vm. 73 tai uudemmat, jotka on varustettu nestejarruin yhdellä tai kaikilla akseleilla.. Eli ainoastaan puhtaasti paineilmajarrut=> perustarkastus("perussovitus") tai laajasovitus.
Esim "pulla"kontio, missä on paineilma käyttöiset nestejarrut => ei jarrusovitusta vaan pelkästään jarrujen tarkastelu rullilla kuten henkilöautossa. Tietysti samat säännöt koskevat: 30% max soikeus/ero akselilla, takajarrut ei yli tehokkaat suhteessa etujarruihin, arvioidaan silmämäärisesti että jarruvoimat riittävät ym..

Ikävää että katsastuskonttorit tuntuvat olevan monelle kaiken pahan alku ja juuri. Työtähän ihmiset katsastuskonttoreillakin vain yrittävät tehdä (trafin) sekavien ohjeiden/tulkintojen/lakien mukaan. Ja virheitäkin voi sattua, jopa katsastusmiehille.

Offtopic: Joskus kun joku toimittaja ottaisi esim auton varaosien hinnoittelun pöydälle, olisin ihmeissäni. Oma harrastaminen olisi loppunut jo ajat sitten jos ei osia saisi niin helposti tilattua (~puoleen hintaan) esim saksasta. Toivottavasti tästä oli apuja, koetin parhaani mukaan kertoa faktat (tarkensin termejä jota käytin ("omaa" sanastoa töissä)) , lopetan tähän. Hyvää uutta vuotta!

Eki · « **Vastaus #5 :** 01.01.12 - klo:22:51 »

Soittelimpa tossa kuulumisia tutulle katsurille ja samalla kyselin vähän tarkennuksia museoajoneuvojen ja vanhempien kuin 1.1.1973 rekisteröityjen autojen katsastuksesta jarrujen osalta.
Ensinnäkin totesi ettei ole muuta kuin kaksi luokkaa perustarkastus ja laajatarkastus.

Kaikki ennen 1.1.1973 rekisteröidyt ajoneuvot ja tämän jälkeen rekisteröidyt museoajoneuvot, näille tehdään vain perustarkastus vaikka vedettäisiin perävaunua.

Perustarkastuksessa vaikuttaa auton vuosimalli suuresti mitä sille tehdään esim. ennen 1.1.1973 rekisteröidyt tarkistetaan samoin kuin nestejarrulliset mutta mahdollista ALB-venttiiliä ei tarkisteta. Vastaavasti 1.1.1973 ja jälkeen rekisteröidyistä tarkistetaan mahdollinen ALB-venttiili ja tehdään vuosimallista riippuvat muut mittaukset esim. vähimmäishidastuvuus yms.

Laajassa tarkastuksessa tehdään vasta jarrusovitus ja tämä vetoauton ja perävaunun välille, eli jarrut sovitetaan käytävään. Tästä on vapautettu 1.1.1973 ja jälkeen rekisteröidyt museoajoneuvot, mutta saman ikäiset tavallisessa rekisterissä olevat joutuvat laajaantarkastukseen ja sitä kautta tehdään jarrusovitus jos autoa käytetään perävaunun vetoon. Eli tämä on ainut museoajoneuvoja koskeva helpotus kaikki muu on sitten vuosimallista riippuvaa.

Katsuri ei myöskään tuntenut sanontoja "perussovitus" ja "laajajarrusovitus" eikä kuulemma Trafin ohjekirjakaan tunne näitä. Oletti näiden kuitenkin olevan "kansanomainen" ilmaisu muista mittauksista joita tehdään esim. viive, hidastuvuus yms. Itse käytti sanontaa jarrusovitus vasta vetoauton ja perävaunun sovituksesta käytävään.

Tälleen siis meillä päin karkeasti ottaen noista hieman vanhemmista vehkeistä ja saattaahan tossa olla vielä virhettä mukana

Hyvää Uutta Vuotta toivotellaan täältäkin.

UTR · « **Vastaus #6 :** 02.01.12 - klo:00:37 »

No joko lähestytään samaa aidanseivästä.
En vänkää kustannus, tai tekniikkasyistä vaan haluan vain ymmärtää perusteet.
Katsastajien ja henkilökunnan asenne kyllä palvelun suhteen oli kohdallaan.
Epäilyä herätti katsastushenkilöiden epätietoisuus kuinka homma hoidetaan, tosin ei meitä varmaan monta pussihousua asemalla vuodessa käykään.

En tiedä onko uudenpaa säädöstä kuin AKEn jarruohje vuodelta 2008.
Kun tilasin katsastus aikaa virkailija kysyi tehdäänkö jarrusovitus, vastasin että mielestäni ei.
Kun on museorekisteröity vm -81 ilmajarrullinen N3 kuorma-auto jota ei ole varustettu perävaunun O3, O4 vetoon sitä ei tarvitse sovittaa ohjeen mukaan.
Perustarkastus tehdään kuten Eki kertoo. mutta eihän paineiden mittaus ja hidastuvuustarkastelu ole mikään "sovitus" ohjeen määritelmien mukaan. vaan kuuluu perustarkastukseen 1973 uudemmille autoille.
Mielestäni katsastustoimisto kuitenkin rahasti sovituksen vaikka sitä ei tarvise tehdä.
Ilmajarrullisen auton katsastuksen lisämaksustako lie kyse.

Jos ei niin hinnastossa pitaisi lukea
1.1.1973 rekisteröidyn ilmajarrullisen kuorma-auton katsastus 215€
ennen 1.1.1973 rekisteröidyn ilmajarrullisen kuorma-auton katsastus 135€

Käytännön termit poikkeavat ohje/asetustekstistä jos perustarkastukseen kuuluva painemittaus on "sovitus".
Ja muuten olen samaa mieltä Ekin kanssa sovituksesta paitsi jos tulkinta on ettei museautoyhdistelmäkään tarvise sovitusta niin OK.
Tarkastusohjeessa ei ole muita vuosimallirajoja kuin tuo 1973, loppu riippuu jarrujärjestelmän toteutuksesta ja rakenteesta

Tärkeintä että voin nyt luottaa katsastettuihin jarruihin.

EX VAK-989

Eki · « **Vastaus #7 :** 02.01.12 - klo:03:06 »

Uskon, että ollaan puhuttu aivan samasta asiasta ja Too slown konttorilla tehdään varmaan samat mittaukset kuin täällä meilläkin vaikka hieman saatetaan puhua eri termeillä. Aivan kuin Too slow itsekkin totesi lopussa tarkentaneensa sanastoa jota käyttää työssä.

Jotain kertoo sekin asian vaikeudesta kun en edes heti saanut kaverilta vastausta esittämiini kysymyksiin. Valitteli, että näin vanhoja tapauksia on nykyään äärettömän harvoin katsastettavana. Aikansa tutkittuaan käsikirjaa tulkitsi asian aikaisemmin kertomallani tavalla. Eli tämä on nyt sitten vain yksi tulkinta Trafin säännöistä ja vielä pitää muistaa, että tämmöinen pussihousu amatööri on vielä ne tänne raapustanut

UTR · « **Vastaus #8 :** 03.01.12 - klo:07:39 »

Jees, nyt olen samaa mieltä.

Museoautooni tehdään vain perustarkastus joka tehdään kuten 1973 nuoremmalle kuuluu.

Osaan seuraavalla kerralla kertoa katsastusmiehelle mitä katsastukseen kuuluu.
Tai siis en halua sanella vaan voimme keskustella asiasta kuten kaksi asiaan perehtynyttä.

Ex VAK-989

Jallu · « **Vastaus #9 :** 03.01.12 - klo:09:01 »

Sepä se. Aikanaan asiaa selvittäessäni ensimmäinen ongelma oli, että käytännössä puhuttiin jarrusovituksesta, josta taas virallisesta tekstissä ei ollut mitään mainintaa. Oli vain perus- ja laaja tarkastus.

Kirjoittaja Aihe: Vielä jarrusovituksesta (Luettu 11510 kertaa)

UTR

Vielä jarrusovituksesta

Too slow

Vs: Vielä jarrusovituksesta

T.S.

Vs: Vielä jarrusovituksesta

UTR

Vs: Vielä jarrusovituksesta

Too slow

Vs: Vielä jarrusovituksesta

Eki

Vs: Vielä jarrusovituksesta

UTR

Vs: Vielä jarrusovituksesta

Eki

Vs: Vielä jarrusovituksesta

UTR

Vs: Vielä jarrusovituksesta

Jallu

Vs: Vielä jarrusovituksesta