Automobiili 1-2/2000 on tosiaan sinänsä hyvä selostus asiasta. Kapea lähdepohja on kuitenkin haitannut sitä.
Yritän vastata yllä esitettyihin kysymyksiin, mutta laajempi selvittäminen vaatisi esimerkiksi esitelmän jossain Vetkun kokouksessa:
Pyöräntuenta/jousitus:
Edessä Volvon navat ja oma kaksois-poikkituentainen erillistuenta ja ilmajouset.
Teli:Volvon taka-akseli vetävänä, taaempana Volvon navat (yksittäispyörät) ja etutyyppinen erillistuenta. Oma kätevä teli/jousitus, jossa alumiininen tasausvipu ja lieriömäinen puristuskuormitteinen kumijousi, tasauksen vipusuhde noin 6/10.
Tyhjänä ajettaessa auto niiasi etupäästään pitkissä aaltomaisuuksissa (joustava etupää / jäykkä takapää).
Tämä tapahtui kuitenkin hyvin hallitusti ja miellyttävästi. Täydellä kuormalla päät oliva tasapainossa.
Ajo-ominaisuudet ovat ylipäätään hyvät vääntöjäykän rakenteen ja matalan painopisteen ansiosta.
Kantava alumiinirakenne:
Säiliötä tukee alhaalta kaksi hitsattua kotelopalkkia, joihin etu- ja takapyöräntuennan kiinnityspukit ja jouset tukeutuivat. Palkit jatkuivat ensin säiliön etureunaan hitsattuina eteenpäin, ja puskuri kiinnittyi niihin.
Ohjaamo lepäsi tavanomaisilla joustimillaan näiden palkkien päällä.
Ohjaamo ei kiinnittynyt säiliöön (sen etuseinään siis), vaikka tällaisiakin ajatusharhoja esiintyi. Toki omaa ohjaamoa käytettäessä näinkin voi tehdä (vrt. Eurojet 2000), jos on varaa eikä törmäystekijöistä tarvitse piitata.
Ensimmäinen proto (TNA 564) syntyi siis Lieksassa, samoin hitsausaihio toisen säiliöstä. Hollmingin ostettua hankkeen vuoden 78 lopussa, se siirsi 1.-3.79 tämän ja Volvo-komponentit Kankaanpään tehtaalleen. Osia muistaakseni ostettiin 15 autoon, mutta suurempi osa ohjaamoista (F10) oli vielä Volvo Pentan pihalla.
Siirryin vetämään hankkeen tuotekehitystä 1.4.79 ja Hollmingin tuella hankkimieni kyvykkäiden suunnittelijoiden ja työntekijöiden tuella seuraava proto saatiin valmiiksi 20.6.79 (hyvin muistan, oli äitini kuolinpäivä). Suuri vaikeus oli piirustusten täydellinen puuttuminen ykkösprotosta. Se saatiin kolmeksi viikoksi pois esittelyistä ja sinä aikana sitä purettiin, piirreltiin ja koottiin uudelleen. Kakkosproto tehtiin jo pääosin piirustuksilla ja niiden avulla suunnittelijat ja muut sentään pääsivät selville mitä oltiin tekemässä.
Kakkosproto oli toimiva ja maino ajella. Tietenkin sekin oli proto, mutta hyvä tulos tehdä auto 2.5 kuukaudessa omilla piirustuksilla, uudella porukalla ja tehtassa missä ei ollut mitään auton näköistä koskaan tehty.
Sitten tuli se F7-ohjaamotempoilu ja F10:N ohjaamoiden takaisinmyynti Volvolle ja romutukset ja muu.
Kakkosprotokin kuulemma hyvitettiin.
Minä siirryin Valmet metsäkoneeseen ja hankkimani kyvykkäät suunnittelijat kuka nopeammin, kuka hitaammin uusiin haastaviin tehtäviin.