Olen jo aikaa ajellut Dodge RG1311 autolla joka siis on VAK-869 rekisteritunnuksella Vaasassa uransa aloittanut VR (jakelu). auto. Kevät huoltoa tekemässä ja muistelin asioita 9 vuoden takaa. VR konepajalta Pieksämäeltä tuli auton mukana päiväkirja jossa 98 tkm saakka oli ajot merkittyinä. 122 tkm siinä oli ostettaessa. Nyt ulkoilutus ajoja on kertynyt hiukan joten mittarissa 132 tkm.
Kunnostettaessa havaittiin että koriin oli tehty muutos Valmet DSA 611 koneen asennuksesta johtuen. Olen koettanut onkia uteliaisuuttani tietooni missä muutostyö on tehty. Ilmeisesti muutos on kuitenkin tehty uuteen autoon. Kuinka paljon ja millä aikavälillä autoja muokattiin. Renaulteja ei varmaankaan enää muokattu? Tulivatko ne mootorein varustettuina suomeen vai tehtiinkö muutos jo tehtaalla. Tekikö VR sen itse? Työn jälki ei kyllä ole tehdasmaista. Verhoilu mm. on poikkeava alkuperäisestä.
Tietääkö joku tuosta ajan jaksosta kertoa hiukan lisää.
Sen verran sain tietää että VR:llä oli oma taivas. Auton sininen värisävy kuulemma oli VR:n taivaan sininen.
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: JK - 25.04.13 - klo:10:43
Tais Fargo Finland RG13 olla sama auto, TM 16/76 juttua tuosta Valmetoinnista. Moottori muistaakseni 611 CA 130 hv.
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: T.S. - 25.04.13 - klo:11:38
VR:lle hankittiin v. 1981 Dodge RG 13 autoja kaupalliseen ajoon (=”ovelta-ovelle” -jakeluautoiksi) yht. 20 kpl, joista 16 varustettiin umpikorilla ja Nummi-Lifter takalaitanostimella (SP Korit Forssa). 4 kpl varustettiin kontinsiirtolaittein (Multilift LL-tasonostolaitteet). Kaikki jakoajoon hankitut rekisteröitiin A-alkuisin tunnuksin. V-kilpiin uutena rekisteröity auto on todennäköisemmin hankittu VR Vaasan konepajan käyttöön, mihin viittaisi sekin, että auto on sittemmin ollut Pieksämäen konepajan hallinnassa. (Vaasan konepaja siirtyi kesällä 1996 Wärtsilä Dieselin hallintaan, jossa yhteydessä "ei-luovutettua" kalustoa siirrettiin VR:n koneosaston toiselle konepajalle Pieksämäelle).
Valmet -moottoreita kokeiltiin todellakin Fargoihin (Finland) jo 1976 Berner Oy:n toimiessa vielä maahantuojana. Seuraava maahantuoja oli Crys-Auto, jonka aikana samaisten tuotteiden keulaan liimattiin merkki Dodge, tyyppimerkinnät olivat edelleen RG 10, RG 13 etc. Joka tapauksessa Dodgen maahantuoja 1980-luvun puolella, Oy Scan-Auto Ab, suoritti moottorien vaihdot Loviisan toimipisteessään. Alkuperäiset Perkins T6.354 -moottorit irrotettiin ja palautettiin tehtaalle, tilalle sovitettiin Valmet 611 CSA. Jatkossa tuotiin alustat maahan ilman moottoria ja myöhemmin Valmetin toimesta moottorit vietiin Englantiin tehtaalle asennettaviksi Suomeen toimitettaviin autoihin. VR:n toimesta ei uusiin autoihin moottorivaihdoksia suoritettu (käytön aikana se toki on ollut mahdollista esim. vaurioitumisen seurauksena).
Mulla tässä on ahdettu 136 hv. Lastaan 12 kuutiota terveisiä lavalle ja jos sattuu liukasta olemaan saa olla varovainen sen kaasun kanssa. Lähtee kun lappalaiskoira kylkimyyryä ja sutii kun dragsteri. 611 koneesta on monen monta versiota ja tehoa on vähä vähältä kasvatettu alkuaikojen varovaisista lukemista. Kuulin että armeijan Jeepejäkin olis smanlaisella koneella vai olisko se traktori kone 411. Minulla on mielikuva että pienempiä RG9 Dodgeja olis varustettu myös 411 koneella.
Keväthuollossa tuli vastaan ikävä yllätys. Fram merkkinen oljynsuodatin oli painunut sisäosastaan ruttuun. Muuta selitystä en keksi kuin että kun auto on ollut VR viimeisinä vuosina vähällä käytöllä sakka on lkerrostunut. Uusilla oljyillä sakkautumat on peseytyneet liikkeelle ja tukkineet suotimen. Mitään vahinkoa en ole huomannut aiheutuneen eikä öljynpaineissakaan ole asia näkynyt.
Siis minullahan taitaakin olla harvinaisuus. Konepaja käyttö saattaa selittää vähäisen ajomäärän. Olenkin hiljaa ihmetellyt varustusta; kippilava ja Nummi nosturi. Siiskö tämäkö ei tullutkaan VHK:n kautta? Montakohan olisi ollut muita reittejä? Käsitykseni mukaan Postiile (rauha hänen muistolleen) on varmaan hankittu näitä samoja autoja. Entäpä puolustusvoimille?
Ehkäpä tämäkin auto olisi varusteltu Forssassa kuralätkistä päättäen.
Eipä kestä. Ei ole autosi ollut jakeluajossa. Heitäpä minulle vielä alustanumerokin vaikka sähköpostilla. Jos löydät lisäksi jostakin numerosarjan, joka muistuttaa tyyliltään esim. 3234:ää, saattaisi sillekin olla käyttöä. Voin selailla joitakin vanhoja papereita jonakin sadepäivänä (pölisevät vähemmän).
VHK:n kautta silti keskitetysti hankittu, kuten noihin aikoihin kaikki valtion laitosten, -liikelaitosten ja useiden yhtiöidenkin ajoneuvot. Asetukseen perustuva menettelyhän oli pääpiirteissään sellainen, että KTM:n alaisen VHK:n vetämä valtion ajoneuvotyöryhmä, joka koostui tärkeimpien laitosten palveluksessa olevista alan ammattilaista ja erikoisasiantuntijoista, keräsi aluksi käyttäjien alustavat tarvelistat (minkä tyyppisiä ajoneuvoja ja minkä verran laitokset ennakoivat hankkivansa seuraavan vuoden aikana). Suunnitellun tarvemäärittelyn perusteella työryhmä, ”VATRY”, pyysi tarjoukset ajoneuvojen maahantuojilta sekä päällirakentajilta ja varustelijoilta. Tarjousten käsittely ja vertailu ei suinkaan ollut pelkkää hinta- tai muutakaan politiikkaa, vaan ”VHK:n suosituslistalle” kelpuuttaminen edellytti tyypillisten teknisten speksien lisäksi mm. monia testauksia ja koeajoja, kentältä mm. käyttö- ja kunnossapito-organisaatioiden kautta saadun palautteen huomioimista ja lopuksi kaikkien vaatimuksien yhteensovittamisen jälkeen syntynyttä Puitesopimusta. Sopimuksen puitteissa laitokset olivat oikeutettuja tilaamaan kalustoa sopimustoimittajalta (siis yleensä maahantuojalta) oman budjettinsa sallimissa rajoissa. Tilauksiin merkittiin ”Laskutus VHK:n kautta”. Käytännössä tilaaja (VR) hoiti kaiken hankintaprosessiin liittyvän, kuten vastaanottotarkastuksen, kuljetukset päällirakentajille, rekisteröinnin, siirron käyttäjälle maakuntaan, käyttäjien ja kunnossapitäjien koulutuksen ym. Puitesopimuksen ulkopuoliset hankinnat edellyttivät vankkoja perusteluita esim. hyvin poikkeuksellisesta erikoisvarustelutarpeesta. Keskitetyn hankinnan myötä ajoneuvojen hankintahinnat saatiin puristettua alas, mikä taas osaltaan helpotti laitosten yleensä tiukkojen budjettivarojensa rajoissa tapahtuvia uushankintoja. Dodgeja oli VR:n ohella paljon Postilla (PTL-autokeskus), sekä jonkin verran myös Tielaitoksella, Puolustusvoimilla ja muillakin.
VR oli eräs suurimpia ajoneuvokaluston käyttäjiä, niin junatalo kuin onkin. Aiemmin mainittujen kaupallisen tavaraliikenteen (runkolinja- ja jakeluautot) lisäksi autoja oli sisäisessä liikenteessä mm. liikenneasemilla, varikoilla, konepajoilla, keskusvarastoilla, ratojen kunnossapidosta ja rakentamisesta huolehtivilla alueyksiköillä, sähköhuolloilla, radiohuolloilla ym.
Muistelisin että suomessa VALMET laitettiin?.Voiko olla samanlaista keinottelua kuin Paloautoilla vuosikymmen aiemmin että Suomalaisella moottorilla ja esim renkailla saatiin kotimaisuus aste niin suureksi ilman moottoria tullut että VHK hankinnoissa oli kotimainen valmiste"ja ohitti muut tarjouskilpailussa?.Huonompi kone 611 olis ollut kuin 130HV Perkins?.Aiko olematon vääntö 611 pienillä kierroksillaSISU SL150 ,piti läteä kuin Wartburgilla ,kaasua reilusti ja luistattaa kytkintä.
P.S. Ehkä jatkuvastipyörivä aurausvarustuksen pieni nokkapumppu vei tehoja ja auto oli nosturilla ja vaihtolavalaitteella rautalaatikko korkealaitainen ja yli 10TN kuormaa vei mehut.80km tuntui että on hirveesti kierroksia ja kesällä ajettaeessa ikkuna auki kuului kun tyhjät vaihtolavalaitteet rämisi ihan hirveästi
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: T.S. - 26.04.13 - klo:09:42
SL 170 Matalakierros 612 oli parannettu versio siitä SL150 611
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: T.S. - 27.04.13 - klo:04:35
Joku kyseli kerran tällaisen DODGEn takajarruja.Alkukuusta pätkittiin pienipyöräisen runko romukuormaan,mutta taka-akseli otettiin eroon.Pomo oli myynyt sen renkaat.Akseli voi olla vielä Orimattilan Romussa?.Tyhjä banjo,perä jo myyty aiemmin.Ei näyttäneet jarruosat päällepäin ihan uudenveroiselta enään!
Valmistusnumero on SDFG13A00BD708258 LTJ mallimerkintä G13-VALMET 611 CSA/4050 Alkuperäisen rekkarinkin muistin väärin VKU-989 se oli.
Hanttimiehen puolen kynnyksessä on kilvet: "Karrier Motors Ltd. serial number SDFG13A00BD708258" sekä "Wheelbase reduction by Tricentrol Chassis developement Ltd Dunstable Beds."
Auto on siis lyhennetty tai pidennetty rungoltaan. Akseliväli on rekisteritietojen mukaan 4050 mm = 159,4" Alkuperäisestä akselivälistä ei ole tietoa, eikä muutoksen syystä. Voisiko kippi olla syynä? Umpikorit näyttävät valokuvissa kuitenkin pidemmällä takaylityksellä olevilta
VR autojen kyljessä ovessa oli numerosarja, niin tässäkin. Olin kuitenkin sen verran hätäinen etten sitä ottanut ylös. Se oli kyllä onnistuneesti töhritty maalilla joten sinne meni. Sitä tuskin on minulla olevissa muissakaan dokumenteissa
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: T.S. - 29.04.13 - klo:17:57
Se 4,05 on BEDFORDinkin vakioakseliväli,joku englantilainen käsitys.Mulla on n 1980 lyhennetty 60cm ja Rekisteriotteessa lukee alkuperäinen 4.05/3,45,ainakin silloin vielä vanha mitta näkyi papereissa.En usko että olis lyhennetty?
T.S. Koska lisäkilvessä sanotaan suomennettuna: "Akselivälin lyhennyksen suorittanut TRICENTROL runkojenmuutos osakeyhtiö". Siitä päättelin että olisi runkoa tehtaan toimesta muutettu tilaajan toiveen mukaisesti.
Olisko VHK tilaukseen otettu sarjasta pidemmällä akselivälillä olevat ja niistä lyhennetty. 80-luvun alussa JAT / JOT olisi voitu toteuttaa juuri noin.
Katselin vielä scan auton esitettä mutta akselivälista sanotaan että niitä on valittavina "lukuisia". AKT-lehdessä oli koeajo jossa yksinopeuksinen lukkoperä ja 6-vaihetta. Mulla taas kaksinopeuksinen ilman lukkoa ja 5-vaihdetta.
Kulutukseksi oli saatu 22l/100 maantiellä ja vajaa 25 l/100 sekalaisessa ajossa
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: T.S. - 30.04.13 - klo:06:44
Se on uutena englannissa tehty suomessa tyyppikatsastettuun mittaan?.Käydessäni 1970-L Hämeenlinnan SCANIALLa siellä lyhennettiin 80 2-kselista jätepakkaaja alustaksi.Sanoivat ne tulee kaikki pitkänä suomeen ja lyhennetään joka tarpeeseen siirtämällä taka-akselia ja käytetyt alustat hitsaamalla.Mun auto on lyhennetty ja siirtämällä akselia tehtaan valmistamaan 4,45 mittaan jolle on tyypitystodistus suomessa,mutta koska se on ollut rekisterissä 4,05 se mitta on Otteessa vielä
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: Jyrki H - 30.04.13 - klo:12:54
Dodge RG 13 esitteessä sanotaan näin.
-Lavan pituus 6.20 ( Akselivälillä 4.05 ) -Kantavuus 9.380 kg -kokonaispaino 13.210 kg -Alustan hinta ollut ( 1.3.79 ) 121.300 mk - Saatavana kotimaisella Valmet 611 CSA moottorilla -Akselivälivaihtoehdot: 3.05 m 3.46 m 4.05 m 4.60 m ja 5.20 m -Maahantuoja Oy Scan-Auto Ab
Jyrkinkään vastaus ei selitä Tricentrol kilpeä, ei ne huvikseen ole niitä niittailleet siella Dunstablessa. Kippilava on kuitenkin 5400 pitkä nosturin takia.
Rootes oli aikanaan tunnettu asiakkaan tarpeeseen tehtävistä ajoneuvoista. Tämähän on kaikesta huolimatta Commer Commando (100). Auto julkistettiin v 1974 ensi kerran.
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: Jyrki H - 30.04.13 - klo:13:32
Ei selitä ei !Ja ei todellakaan niittaile huvikseen niitä kilpiä. Mutta mistäs nyt päättelet että on yleensäkin muutettu akseliväliä ? Minun mielestä siinä lätkässä pitäisi olla myös alkuperäinen akseliväli ja jos se on muutettu niin siihen kilpeen sitten merkitty myös uusi akseliväli.Näissä Tötseissä mitä Scania toi maahan niin sen muutoksen on tehnyt Scania,tai sitten valtuuttamalleen korjaamolle,eli alihankintaan.Ei niitä mikä tahansa rekikorjaamo todellakaan saanut tehdä.
Tarkistin vielä elimenluovuttaja ohjaamosta. Minulla on siis Karrier Motors kilpi
Jakeluautosta löytyy puolestaan erilainen Chrysler kilpi. Ja sen akseliväli on ollut tyyppitodistuksen mukaan 4600 mm.
Minä uskon syvästi että tämä minun vekottimeni on tehtaan toimeksiannosta lyhennetty tuotantosarjan mallista tehtaan alihankkijalla. Karrier Motors Tehdas (=Chrysler) sijaitsi Lutonissa ja alihankkija Dunstablessa muutaman korttelin päässä. Tricentrol chassis developents Ltd ei ollut mikään rekipaja jos ei suuren suurikaan. On tehnyt myös Bedford alustojen muutoksia. On olemassa edelleen nimellä Chassis developents Ltd mutta kaupparekisterin mukaan sittemmin vararikossa.
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: T.S. - 30.04.13 - klo:17:55
Mä luulen että kaikki englantilaiset autot tedään tehtaalla sarja mallina ja joku erikoispaja vahvistaa takaapää t raskaaseen ajoon.Joissain TM Bedfordeissa on enkkulähteiden mukaan KIRKSTALL ilmatakajarrutkin,luulen että koko akseli?.Akselit voi olla SALISBURY (mm FORD ISO ATLAS ralliakseli,SHELBY AC COBRAym.Paripyörä CF Petteri ja Transitparip),EATON tai tämä mainittu paja?.Eräs 1952 Amerikan FORD F7 BIGJOB lukee 6WD akseleiden valmistajaksi MARMON &HERRINGTON
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: Jyrki H - 01.05.13 - klo:11:48
Mä luulen että kaikki englantilaiset autot tedään tehtaalla sarja mallina ja joku erikoispaja vahvistaa takaapää t raskaaseen ajoon.Joissain TL Bedfordeissa on enkkulähteiden mukaan KIRKSTALL takajarrutkin,luulen että koko akseli?.Akselit voi olla SALISBURY (mm FORD ISO ATLAS ralliakseli,AC COBRAym.Paripyörä CF Petteri ja Transitparip),EATON tai tämä mainittu paja?.Eräs 1952 Amerikan FORD F7 lukee 6WD akseleiden valmistajaksi MARMON &HERRINGTON
Tässä taitaa olla selitys koko UTR:n propleemaan.Eli auto on jo alkujaankin ennen Suomeen tuloa ollut jo akselivälillä 4.05.Tricentrol on sen lyhentänyt taikka jatkanut siitä mikä se on sit ollutkaan.Mutta ilmeisesti se on koko täällä aktiivisen uransa,tosin kevyessä kun on vr:n vanha auto :D ollut tuolla akselivälillä 4.05.
Sellainen Tricentrol chassis developement Ltd. (vuodesta 1982 Chassis developement Ltd) sijaitsi 1981 parin korttelin paassa Commerin (Chryslerin) tehtaasta. Samalla seudulla oli myös Bedfordin tehdas. Tricentrol teki muutoksia molemmille ja yhä vakuuttuneempi olen että tehdas tilasi muutoksen vakioautoon. Firma on tänään selvitystilassa.
Elimenluovuttajahytin kynnyksessä on Chryslerin kilvet, mutta se onkin 4600 akselivälisestä jakeluautosta.
Sain muuten selville Valmetin DSA moottorin värisävyn se on Winter tehtaan Irlanti. (Teknos osti Winter tehtaat 1986.) Maalikauppa onnistui sekoittamaan oikean sävyn tuolla nimellä.
Korin värit Sadolux " lys grå" (2) ja "himmelblå (18) Saa nähdä pystyykö vakio maalikauppani näihin väreihin.
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: Jyrki H - 05.05.13 - klo:13:16
Juolahti mieleeni että tekiköhän tehdas niitä liukuhihna työnä ja kun sielläpäin maan tapa on että ohjauslaitteet oikealla ja sitten tulee tilaus nyt vaikka Suomesta jollekin vr:lle-20 kipaletta niin sanookohan sit pomo hihnan päässä " Pojaat sitten seuraavat kaksikymmentä tehdään ohjaus vasemmalle puolelle,ne menee johonkin härmään jakoautoiks " :D Vai tuuppasko hihna niitä koko ajan ratti metsän puolelle ja sitten joku alihankita firma teki nämäkin muutokset niihin siellä.Vai tekiköhän ne muutokset sitten vasta täällä ?
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: T.S. - 05.05.13 - klo:13:40
Voihan se olla mahdollista että BEDFORDkin lyhennnettiin alihankkijallla.Rungoissa ei kyllä ole ylimääräisiä reikiä missä jousenkorvat olis aluksi olleet?.Kerran tuli suomeen alkuperäisvaraosana jousikellon uusi ilmaputki.Asentajat sanoi se oli aivan liian pitkä!.Kiersivät kaljapullon ympäri muutaman lyhennyskiekan.Sopi varmaan pisimpään akselivälliin?Buldoggi petteri ainakin eroaa täysin oikeelta ohjattavasta,kaikki rakenneosat on eripuolella runkoa!.Ohjaussimpukan rungosta MENEE poljinakseli läpi.Se on aivan erilainen oikeelta ja vasemmalta ohjattavissa!.Simpukkakin.Jarrutehostin on liitännät peilikuvat se on eripuolella autoa!.Isoaa KHssa jossa vaihdelaatikko on kyljellään on oikeelta ohjattavissa eripäin!-Polttoainetankki on eri puolella ja suodattimet!,nekään putket ei käy jos ei toimiteta suorana ilman kuveja?.Englantilaisista korjausoppaista sen näkee..Kirjat on TS alkuisia_Training Supplement Clutch esimerkiksi .Hi!
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: Jyrki H - 05.05.13 - klo:13:54
Näin varmaankin on myös Tötsissäkin,eli Dodgessa.Aika homma jos nämäkin muutokset tehtiin jälkikäteen jossain firmassa.Mutta varmaankin jo tehtaan hihnalla ovat tehneet nämä muutokset.Lähettiväthän ne moottoritkin niihin täältä :D niin todennäköisesti ovat sit heittäneet sen ratinkin tänne sopivampaan paikkaan,eli vasemmalle siinä samassa :D Aika väkertämistähän tuo on ollut niiden kanssa ennenkuin auto oli valmis ja pojat pääsivät hämeentien E-baarin kautta paketteja jakeleen :) :) Paljonkohan on auton alusta tullut sitten maksamaan ?
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: T.S. - 05.05.13 - klo:14:01
10TN alusta ERT3 maksoi n 45000-50000.Pienet ilman tuplaperää ja ohj tehostinta GM omala 4v laatikolla 15000-. Lähes LADA hinnalla sai kuorma-auton alustan jolla 4TN kuormaa kulkee
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: Jyrki H - 05.05.13 - klo:14:11
10TN alusta ERT3 maksoi n 45000-50000.Pienet 15000-
Muistatko T.S. vielä minä vuonna on Petterit maksaneet tuon verran alustana ? Oikeastaan tarkoitin kysymykselläni että mitähän ne Dodget on alustana tullut maksamaan vr:lle kun niihin niitä moottoreitakin vaihtoivat vielä jälkikäteen ?
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: T.S. - 05.05.13 - klo:14:22
1972hinnat.KH oli vain 10000- halvempi kuin halvin Kontio!
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: Jyrki H - 05.05.13 - klo:14:24
Jos jokin rotken valmistuksessa epäilyttää niin se että pikkusarja koneita olisi asennettu tuotantolinjalla. Voisi pikemmin kuvitella että muutospaja olisi ollut siinäkin asialla. Vaikka kilvessä puhutaan akselivälimuutoksesta on kuitenkin koriakin jouduttu muuttamaan valumötti kun ei mahtunut samaan konekoppaan kuin Prkins tai OM moottori.
Työn jäljestä näkee että tinaleikkuria (tin snips) on tarvittu. Moottorikoppaan on lisätty n. 4" pituutta. Verhoilu on tältä osin nyrkkipaja jälkeä koska valettu kokolattiamatto ei enää istunut.
Niin että akseliväli on ehkä sittenkin linjalta tullut ja moottoriasennus olisi Tricentrolia, mahdolliseti moottorikiinnitys poikkesi vakiosta. Kyseessä olisikin siis "cab development" yhtäpaljon kuinn "chassis development"
Vielä siitä että autoja valmistettiin paljon kotimarkkinoille niitä myytiin paljon myös vasenkätisiin maihin kaikkialla eurooppaan ja afrikkaan. Suhde oli pitkään 50/50 kunnes Renault otti ohjat markkinoinnissa joka tapahtui siis 1981.
Englantilaiset vertasivat petteriä ja dodgea että pettri oli halpa mutta kaukana perässä luotettavuudessa.
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: Jyrki H - 06.05.13 - klo:06:12
No niinpä minäkin sitä epäilin että jokin muutospaja on ne muutokset niihin tehnyt.Onpa ollut aika moisia muutoksia niihin tosiaan ennenkuin ne on ollut jossain vr:n varikolla valmiina ja samalla tuli mieleni että ne alustat kun vr on ostanut on täytynyt olla lähes ilmaisia kun vielä budjetissa ollut varaa muutella ne moottorit ja lähetellä Valmetin moottoreita Englantiin asennettevaksi.Luotettavuudesta en tiedä mitään mitä ovat olleet Petteriin verrattuna.Mutta täällä meillä autojen määrää vertailessa niin Pettereitä oli kyllä huomattavasti enemmän kuin noita Englannin Dodgeja ja en usko että niissä nyt kovin isoa hintaeroa on ollut keskenäänkään.Vuonna-79 on tuollainen Dodge muuten alustana maksanut tavalliselle rahvaalle 121.300 mk mutta vr on tietysti ison erän ostaessaan saanut ne ihan eri hintaan.Vastaavan kokoinen Volvo 613 on muuten maksanut samaan aikaan 147.500 mk mutta mitä ne olisi sitten ollut ratavaltiolle jos parikymmentä kappaletta ostivat.Ainakaan ei olisi tarvinut moottoreita lähetellä tehtaalle asennettavaksi.Sisuhan sen ilman muuta olisi pitänyt olla,mutta Sisulla ei ollut tuotannossa 13.000 tn kokonaispainon autoa Karhu Sisu oli tuolloin se pienin auto Sisulla mitä tekivät,no olihan Sisuja toki vr.lläkin:D no mitäpä näistä,tuli vaan mieleeni :D
Otsikko: Vs: VHK ajoneuvot
Kirjoitti: T.S. - 06.05.13 - klo:13:39
Faija ajoi 33V E-liikkeen autoja ja siitä 17V BEDFORDEJA.Kerran jäi tielle kun CAV syöttöpumpun akseli katkesi ajossa.AUSTIN verrattuna hyvä auto.Oli ne ekojan BEDFORD TK ohjaamin kuin itse tehtyjä .Liianpieniä leikkaukseltaan,maalattua peltiä paistoi raosta ja meriheinämattoa.Jotain merkissä oli kun 59-71 oli eniten myyty Ka merkki?.1970-L lähtien Pakistanilaiset keräsi suomesta kaikki BEDFORD 330 moottorit.Sanoivat parempaa ei ole kun BEDFORD kehittämä vedenkierto kanteen takaa blokissa ei ole vesireikiä kanteen ja tiivisteeseen.Kehuuvat sillä voi ajaa vaikka kannentiiviste vuotaa ulos ,ei mene vettä öljyyn!SCANIA 110 on samakierto systeemi.Blokivalu on kromiseosvalua,Leyland kovakromi irtoputket kun kone kuumeni meni vähän ryppyyn kun eri lämpölaajenema kuin valublokissa ja siksi kone kävi ahtaaksi ja sammui.Putket irroitetaankin kaasupillillä pystysuora viiva punaiseksi niin menee ryppyyn ja jähdyttyään irtoaa helposti ilman ulosvedintä.Olin ostissa yhtä UKKO PETTERIÄ jossa oli nosturi ja tehtaan runkopalkit oli perässä lyhentämättömänä.Oli vielä ollut pitkä lavakin.Ne aisat oli alustana uutena taaksepäin tosipitkät!.Sopi hyvoin asentaa vielä TEIJOnteli.Isäntä sairasteli ja valitti,halusi tehdä traktorin rankakärryn ja on katkaissutkin rungon.Olisin antanut valmiin traktorikarryn vaihdossa josta puulava mädäntynyt pois.Halusi just tämän katkaista!,ja on parantunt ja katkaissut sen.