Tämän vuotisessa VETKU -lehdessä Jari Kosenius pohdiskelee jäsenistön tekemän aloitteen pohjalta järkevyyttä ja syitä pysyä SAHKn jäsenenä. Vetkun maksama jäsenmaksu on huomattava, mutta suurimman jäsenkerhon asemastaan huolimatta Vetkun edut ovat olleet henkilöautojen harrastajia huonommat. Ilmeisesti edut ovat nyt tasavertaiset, mutta Vetku on toisaalta kyllin suuri pärjätäkseen omillaankin. Asia tuodaan jäsenistön päätetäväksi kevätkokouksessa.
Lisänäkökohtia asiaan toi SAHKn puheenjohtajan kirjoitus vuoden viimeisessä Automobiili -lehdessä, jossa hän pohdiskeli ma-ikärajan nostoa 35...40 vuoteen. Perusteena oli epäillys uusimpien nykyisen ma-ikärajan täyttävien ajoneuvojen kustannusten säästämiseen tähtäävä käyttö jokapäiväisessä liikenteessä. Toki tälläinen käyttö kustannuksia säästääkin, mutta mitään evidenssiä ei epäillysten tueksi ole esitetty. Lisäksi mielestäni järjestön puheenjohtajan toimintaetiikan vastainen epäillys on kohdistettu koko jäsenistöön.
Katsotaanpa Vetkun viimeisimmän ajotapahtuman osallistujaluetteloa. Mukana on todellakin ajoneuvoja, jotka täyttävät tai ovat lähellä nyt esitettyjä ikäkriteerejä. Mutta onko joku nähnyt nämä ajoneuvot ma-statuksella jokapäiväisessä ansaintatyössä? En oikein usko, että toiminta olisi kannattavaa, kun kannattavuus kuuluu olevan tiukoilla uusilla painoilla ja mitoillakin. Entinen vuosikausien kuusen alla makoottaminen aihioiden säilyttämiseksi ei raskaan kaluston osalta enää välttämättä toimi. Raha ratkaisee ja rahan arvoinen tavara pannaan kiertoon ulkomaille, naulatehtaalle tai vielä kärryvärkiksikin. Ikärajan nosto siis väistämättä johtaisi monen aihion menettämiseen ja monen nuoren potentiaalisen jäsenen toiveiden hiipumiseen. Minkä nuorena näkee, sitä myöhemmin harrastaa!
Onko aihioiden menetys ilmeisesti ma-toiminnan eräänä perustana olevan kulttuuhistoriallisen perinnön säilyttämistavoitteen mukaista? Mitenkään museoajoneuvoinstituutioiden ilmeisesti halveksumia Noppa-Corolloja ja Manne-Mersuja väheksymättä, nämä uusimmat ma-rekisteröidyt kuorma-autot ovat monesti olleet yleisön suurimman mielenkiinnon kohteena. Varmemmaksi vakuudeksi SAHKn puheenjohtajan ajatukset ovat kevyen jatkojalostuksen saattelemana päätyneet Ilta-Sanomien uutiseksi, siis saavuttaneet totuuden aseman.
Kosenius asettaa sanansa Vetku -lehdessä vallan viisaasti myös kevätkokouksen päätösten mahdollisten seurausten suhteen. Yksimielisyydellä on suuri arvo. Mutta onko yksimielisyydelle enää edellytyksiä?