/db Kestotankki rek. TNA-564

Kirjoittaja Aihe: Kestotankki rek. TNA-564  (Luettu 20200 kertaa)

Ku9S

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 3
Kestotankki rek. TNA-564
« : 04.11.12 - klo:23:24 »
Tutkiessani tuossa eri kuvagallerioita löysin kuvan Kestotankki-nimisestä autosta rek. TNA-564. Itseäni alkoi kiinnostaa aihe ja käsitin pienen googlettelun jälkeen että vain yksi auto tehtiin Kestotankki-nimellä, muut myöhemmin valmistuneet olivat Hollmingeja. Tietääkö kukaan oliko vain tässä yhdessä autossa Volvo F10:n ohjaamo joka oli ilmeisesti lyhyt päiväohjaamoversio hieman muokattuna? Seuraavissa Hollmingeissa taisi olla ohjaamo peräisin Volvo F7-autosta. Tässä kuva: http://i220.photobucket.com/albums/dd276/gert73/hollming5.jpg

Mutta minua kiinnostaisi tietää tarkempia teknisiä tietoja juuri tästä ensimmäisestä Kestotankista TNA-564, oliko autossa ilma- vai rautajousitus entä miten teliakseli oli toteutettu? Autossa näkyisi olevan vain yhdet pyörät takana kummallakin puolen akselia. Entä vaihteisto? Sekä miten käytännössä akselit ja hytti ovat "kiinni" säiliössä kun auto on itsekantavalla korilla, sekä jouduttiinko Volvon F10-päivähyttiä miten muokkamaan Kestotankin tarpeisiin? Ikäväkseni huomasin että ko. yksilö on romutettu 90-l. lopulla. Onko kellään masinisteilla kokemusta ko. autosta? Kaikenlainen lisätieto olisi tervetullutta. Myös lisää kuvia haluaisin juuri tästä kyseisestä Kestotankki-yksilöstä nähdä. Kuitenkin onhan kyseessä pala suomalaista teollisuushistoriaa! :) Minut tavoittaa sähköpostilla myös jos joku haluaa kertoa lisätietoa autosta lisää: j-mn  [å] suomi24. fi Tarkoituksena kun olisi rakentaa autosta pienoismalli.

T.S.

  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 741
Vs: Kestotankki rek. TNA-564
« Vastaus #1 : 05.11.12 - klo:12:55 »
Holming historiiaa on sekin kun tutulle 1954 lähtien TBlle ajaneelle Säiliöautoilijalle kaupattiin sitä ja siinä kai oli Cooleriton VOLVO 10 moottori.Myyjä kehui "Se kulkee hyvin kun siinä on pieni ilmanvastus!".Kolmostietä ei vielä ollut moottoritienä,autoilija vastasi"Ilmavastusta ei ole yhtään kun tulen Nurmijärvenmäkiä 40km/h ylös kärryperässä!"
Eiköhän tää ollu tässä?

RH

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 89
Vs: Kestotankki rek. TNA-564
« Vastaus #2 : 09.11.12 - klo:10:00 »
Auto tekniikka ja kuljetus lehti kirjoitti aikoinaan useita artikkeleita ko.autoista. Juttua oli muistaakseni useampi aina protovaiheesta valmiin auton koeajoon asti. Minulla jossakin on nuo lehdet tallessa.

vehicle

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 77
Vs: Kestotankki rek. TNA-564
« Vastaus #3 : 09.11.12 - klo:21:24 »
SA-HK:n Automobiili -kerholehden numeroissa 1/2000 ja 2/2000 on varsin laajalti juttua ja kuvia sekä Kestotankista, että Hollmingista.

Ku9S

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 3
Vs: Kestotankki rek. TNA-564
« Vastaus #4 : 12.11.12 - klo:00:59 »
Ahaa, mistähän kyseiset SA-HK:n Automobiili -lehdet voisin löytää Oulun seudulla?

RH, olisko mahdollista saada lehdistä esim. skannatut jutut sähköpostiini? j-mn ( a ] suomi 24 . fi

RH

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 89
Vs: Kestotankki rek. TNA-564
« Vastaus #5 : 12.11.12 - klo:15:21 »
Kuukunan sivulla on mielenkiintoinen keskustelu aiheesta, sen oletkin varmaan jo lukenut, kuva  on sama minkä linkitit.
Lehdet on "jossakin", jos löytyy koitan skannailla. Vilkaisen samalla löytyiskö noita automobiili lehden numeroita.

RH

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 89
Vs: Kestotankki rek. TNA-564
« Vastaus #6 : 12.11.12 - klo:16:32 »
Nyt lupasin liikaa, nuo jutut onkin f7 ohjaamoisista malleista, ei tästä ensimmäisestä prototyypistä, oletko niistä kiinnostunut?

Ku9S

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 3
Vs: Kestotankki rek. TNA-564
« Vastaus #7 : 19.11.12 - klo:19:29 »
Hei, joo kyllä myös F7-ohjaamolla varustettu tieto kiinnostaa.

Tietääköhän kukaan oliko ensimmäinen Kestotankki ilma vahi rautajousilla varustettu?

ErNuTa

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 2
Vs: Kestotankki rek. TNA-564
« Vastaus #8 : 12.04.15 - klo:11:59 »
Automobiili 1-2/2000 on tosiaan sinänsä hyvä selostus asiasta. Kapea lähdepohja on kuitenkin haitannut sitä.
Yritän vastata yllä esitettyihin kysymyksiin, mutta laajempi selvittäminen vaatisi esimerkiksi esitelmän jossain Vetkun kokouksessa:

Pyöräntuenta/jousitus:
Edessä Volvon navat ja oma kaksois-poikkituentainen erillistuenta ja ilmajouset.
Teli:Volvon taka-akseli vetävänä, taaempana Volvon navat (yksittäispyörät) ja etutyyppinen erillistuenta. Oma kätevä teli/jousitus, jossa alumiininen tasausvipu ja lieriömäinen puristuskuormitteinen kumijousi, tasauksen vipusuhde noin 6/10.
Tyhjänä ajettaessa auto niiasi etupäästään pitkissä aaltomaisuuksissa (joustava etupää / jäykkä takapää).
Tämä tapahtui kuitenkin hyvin hallitusti ja miellyttävästi. Täydellä kuormalla päät oliva tasapainossa.
Ajo-ominaisuudet ovat ylipäätään hyvät vääntöjäykän rakenteen ja matalan painopisteen ansiosta.

Kantava alumiinirakenne:
Säiliötä tukee alhaalta kaksi hitsattua kotelopalkkia, joihin etu- ja takapyöräntuennan kiinnityspukit ja jouset tukeutuivat. Palkit jatkuivat ensin säiliön etureunaan hitsattuina eteenpäin, ja puskuri kiinnittyi niihin.
Ohjaamo lepäsi tavanomaisilla joustimillaan näiden palkkien päällä.
Ohjaamo ei kiinnittynyt säiliöön (sen etuseinään siis), vaikka tällaisiakin ajatusharhoja esiintyi. Toki omaa ohjaamoa käytettäessä näinkin voi tehdä (vrt. Eurojet 2000), jos on varaa eikä törmäystekijöistä tarvitse piitata.

Ensimmäinen proto (TNA 564) syntyi siis Lieksassa, samoin hitsausaihio toisen säiliöstä. Hollmingin ostettua hankkeen vuoden 78 lopussa, se siirsi 1.-3.79 tämän ja Volvo-komponentit Kankaanpään tehtaalleen. Osia muistaakseni ostettiin 15 autoon, mutta suurempi osa ohjaamoista (F10) oli vielä Volvo Pentan pihalla.

Siirryin vetämään hankkeen tuotekehitystä 1.4.79 ja Hollmingin tuella hankkimieni kyvykkäiden suunnittelijoiden ja työntekijöiden tuella seuraava proto saatiin valmiiksi 20.6.79 (hyvin muistan, oli äitini kuolinpäivä). Suuri vaikeus oli piirustusten täydellinen puuttuminen ykkösprotosta. Se saatiin kolmeksi viikoksi pois esittelyistä ja sinä aikana sitä purettiin, piirreltiin ja koottiin uudelleen. Kakkosproto tehtiin jo pääosin piirustuksilla ja niiden avulla suunnittelijat ja muut sentään pääsivät selville mitä oltiin tekemässä.
Kakkosproto oli toimiva ja maino ajella. Tietenkin sekin oli proto, mutta hyvä tulos tehdä auto 2.5 kuukaudessa omilla piirustuksilla, uudella porukalla ja tehtassa missä ei ollut mitään auton näköistä koskaan tehty.

Sitten tuli se F7-ohjaamotempoilu ja F10:N ohjaamoiden takaisinmyynti Volvolle ja romutukset ja muu.
Kakkosprotokin kuulemma hyvitettiin.

Minä siirryin Valmet metsäkoneeseen ja hankkimani kyvykkäät suunnittelijat kuka nopeammin, kuka hitaammin uusiin haastaviin tehtäviin.